Mikroyritysten kasvu ja kansainvälistyminen - kyselytutkimuksen tulokset

Kohdeyritysten kartoitus

Hanke käynnistyi kartoittamalla ne keski-suomalaiset mikroyritykset, joiden toiminta liittyi puu- ja metallituotteisiin ja mahdollisesti niiden suunnitteluun, valmistamiseen sekä kauppaan liittyviin toimialoihin.

Kartoitus käynnistettiin haastattelemalla kuntien elinkeinoyhtiöiden edustajia tai elinkeinoneuvojia. Keskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että heillä ei ole oikeutta antaa valmiita listauksia yrityksistä yhteystietoineen ja että kunnat itse asiassa ostavat kyseisiä listauksia vapailta markkinoita. Vinkkejä mahdollisista hankkeeseen sopivista yrityksistä he toki saivat antaa, mutta näiden vinkkien hyödyt jäivät rajallisiksi.

Kehitellessämme kartoituksen toteutusta totesimme, että paras tapa kartoittaa alueen yrityksiä oli itse asiassa Kaupparekisterin toimialaluokitukseen perustuva yrityshaku. Kauppalehden toteuttamana palveluna pystyi rajaamaan yritykset toimialoittain ja kunnittain. Näin saatiin Keski-Suomen kunnista ja kaupungeista yhteensä 260 yritystä. Yritysten toimialaluokituksista otettiin mukaan seuraavat toimialat:

  • Alihankintateollisuutta: metalli
  • Alumiinin valmistus
  • Hiontatuotteiden valmistus
  • Keittiökalusteiden valmistus
  • Kone- ja prosessisuunnittelu
  • Metallien käsittely ja päällystäminen
  • Metallin takominen, puristaminen, meistäminen ja valssaus; jauhemetallurgia
  • Metallin työstö
  • Metallinjalostuskoneiden valmistus
  • Metallin työstökoneiden valmistus
  • Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus
  • Muiden huonekalujen valmistus
  • Muiden metallituotteiden valmistus
  • Muiden puutuotteiden valmistus; korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus
  • Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus
  • Muualla luokittelematon erikoiskoneiden valmistus
  • Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus
  • Putkien, profiiliputkien ja niihin liittyvien tarvikkeiden valmistus teräksestä
  • Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
  • Puupakkausten valmistus
  • Puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta
  • Puutavaratuotetukkukauppa
  • Rakennuspuusepän asennustyöt
  • Sähköasennus
  • Sähkötekninen suunnittelu
  • Teollinen muotoilu ym.
  • Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. asennus
  • Teollisuusuunien, lämmitysjärjestelmien ja tulipesäpolttimien valmistus
  • Työkalujen valmistus

Mukaan otetuista toimialoista muodostui pitkä lista, mutta totesimme että moni ala liittyy teolliseen toimintaan ja esimerkiksi teollisuuden sähköasentaja tai puupakkausten valmistaja saattaa olla tärkeä osa metallituotteiden valmistajalle ja niin edelleen.

Yritysten yhteyshenkilöihin otettiin yhteyttä puhelimitse ja/tai sähköpostilla ja kysyttiin mahdollisuutta ja halukkuutta täyttää lyhyt kyselytutkimus yrityksen kasvun ja mahdollisesti kansainvälistymisen tilasta ja haasteista. Yhteydenotot tehtiin kesän 2018 aikana, mikä ei jälkeenpäin arvioituna ollut paras mahdollinen aika kesän kiireiden vuoksi. Moni yrittäjä tai yrityksen edustaja ilmoittikin hetimiten että aikaa osallistumiseen ei ole. Muita syitä osallistumatta jättämiselle olivat mm. yrittäjän eläköityminen lähiaikoina taikka epäkiinnostus ylipäätänsä minkäänlaisia kyselyitä kohtaan.

Mikäli yhteystietoja ei löytynyt Kaupparekisteristä tai internetin hakukoneilla, ei yritykseen saatu yhteyttä ollenkaan. Näitä yrityksiä oli noin 10% koko kartoitetusta yritysjoukosta. Huomattavalla osalla yrityksistä puuttuivat kotisivut kokonaan.

Yrityksille tehty kyselytutkimus

Seuraavana vaiheena toteutettiin yrityksille kyselytutkimus sähköpostilinkin kautta avautuvalla internet-sivulla. Kysymyslomakkeessa oli seuraavat osa-alueet:

  • yrityksen työntekijämäärä
  • päätoimiala
  • markkina-alue
  • kasvuhakuisuus
  • kasvun esteiden kartoitus
  • koulutustarve
  • kansainvälinen vientikauppa
  • kansainväliset hankinnat
  • kansainvälistymisen esteet ja haasteet
  • koulutustarve kansainvälistymiseen
  • palaute kyselyn tekijöille

Vastaukset

Kyselytutkimuksen täytti 23 yritystä. Palautettujen lomakkeiden määrä oli koko yritysmäärään verrattuna hyvin pieni, vain 9%. Toisaalta ottaen huomioon, että vain noin 11% kontaktoiduista yrittäjistä lupasi osallistua tutkimukseen, päästiin heidän osaltaan noin 80% osallistumiseen.

Tutkimukseen vastanneiden yritysten keskimääräinen työntekijämäärä oli 2,1 henkilöä. Toimiala jakautui seuraavasti: teollinen tuotanto 60%, rakentaminen 8%, kauppa 0% ja palvelut 31%.

Tulokset

Seuraavassa esitetty vastausten koosteet.

1 Millä markkinoilla yrityksenne ensisijaisesti toimii? paikallisilla tai alueellisilla 31%, valtakunnallisilla Suomessa 61%, kansainvälisillä 8%.

Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 8%. Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 61%. Pyrimme säilyttämään asemamme 8%. Yrityksellämme ei ole varsinaisia kasvutavoitteita 23%.

3 Mitkä seuraavista vaihtoehdoista kuvaavat parhaiten yrityksenne kasvun esteitä? Nykyisellä miehityksellä kasvuun ei riitä tekijöitä 18%. Sopivien työntekijöiden etsiminen on aikaa vievää ja aikaa ei nyt ole 14%. Kaipaisimme lisää näkyvyyttä ja laajempaa yhteistyöverkostoa 36%. Kasvaminen vaati lisärahoitusta 9%. Tuotteemme ja konseptimme vaativat lisäkehitystä voidaksemme laajentaa asiakaskuntaamme 5%. Muu 18%, joista mainittiin eläköityminen ja osaavien tekijöiden löytämisen mahdottomuus.

4 Mihin seuraavista aiheista kaipaisitte lisätietoja ja koulutusta? Tuotannon tehostamistoimet 7,7%. Laatujärjestelmän rakentaminen 2,6%. Digimarkkinointi, verkkokaupan rakentaminen yms.17,9%. Tuotteiden keksinnöllisyyden suojaamisen perusteet ja kustannukset (tavaramerkki, patentointi jne.) 7,7. Sopimusten laadinnan perusteet 12,8%. Henkilöstön rekrytoinnit 7,7%. Erilaiset hanketuet 7,7%. Toiminnan rahoittaminen 2,6%. Yrityksen tavoitteiden ja tahtotilan selkiyttäminen 23%.

5 Mitkä seuraavista kuvaavat yrityksenne tuotteiden ja palveluiden vientiä ulkomaille? Yrityksellä ei ole vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla 69,2%. Suora tavaroiden vienti 7,7%. Suora palveluiden vienti 23,1%. Konseptin lisensiointi ulkomaille (franchising) 0%. Ulkomainen yhteisyritys tai tytäryritys 0%. Muu, mikä 0%.

6 Mitä tuontia tai palveluiden ostamista yrityksellänne on ulkomailla? Yrityksellä ei ole tuontia tai valmistusta ulkomailla 33%. Raaka-aineiden hankintaa ulkomailta 28%. Komponenttien hankintaa ulkomailta 28%. Palveluiden ostamista ulkomailta (suunittelu, tietojenkäsittely jne.) 11%. Omaa valmistamista ulkomailla 0%.

7 Mitkä seuraavista kuvaavat yrityksenne kansainvälistymisen haasteita?. Tuotteemme tai palvelumme eivät varsinaisesti sovellu kansainväliseen kauppaan 9% Aikamme ei riitä paneutumaan kansainvälistymiseen 15%. Luotettavien kontaktien vähyys 20%. Epävarmuus järkevimmän metodin valinnasta yrityksen vientitoiminnan käynnistämiseen 17%. Epävarmuus raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista 3%. Oman tuotteen kopioinnin pelko kansainvälisillä markkinoilla 12%. Hintakilpailukykymme ei riitä 6%. Kansainvälistyminen vaatii rahaa ja rahoitusta 15%. Muu syy 3%, johon yksilöitiin rahdin kalleus.

8 Mihin seuraavista aiheista kaipaisitte lisätietoja ja koulutusta? Maakohtaiset kaupankäynnin erityispiirteet 19%. Vientitoiminnan käynnistämisen eri vaihtoehdot 26%. Raaka-aineiden ja komponenttien hankinta ulkomailta 11%. Kansainvälinen rekrytointi 0%. Sopimukset kansainvälisessä kaupassa 22%. Rahaliikenne ulkomaankaupassa 0%. Toiminnan rahoittaminen 7%. Vientituet 15%.

Johtopäätökset

Tutkimuksen tekeminen osoitti että yritykset eivät ole erityisen halukkaita osallistumaan kyselytutkimuksiin. Moni kontaktoitu henkilö vetosi kiireeseen tai kiinnostuksen puutteeseen. Seuraavia tutkimuksia tehdessä tulisikin perustella erityisen huolellisesti mihin toimilla pyritään ja mitä hyötyä yritys voisi saada. Samoin ajankäytöllisesti tulisi selvitä vastausten antamisesta hyvinkin lyhyessä ajassa, esimerkiksi kokonaisuudessaan kymmenessä minuutissa.

Vaikka vastanneet yritykset saattoivat toimia hyvinkin erilaisin tuottein tai palveluin, olivat haasteet paljolti samoja. Suurin haaste kasvulle ja sitä kautta myös kansainvälistymiselle oli varsinaisen vision puute. Tällä havainnolla tarkoitetaan lähinnä sitä, että työntäyteisten päivien päätteeksi ei ole aikaa, jaksamista tai osaamista valmistella yrityksen strategiaa ja toimenpidelistaa sen toteuttamiseksi. Osansa tilanteeseen vaikuttanee kyseisellä hetkellä vallinnut noususuhdanne. Oman tahtotilan kirkastaminen nousikin mielenkiinnon kohteeksi mahdollisten koulutusten järjestäjille.

Muista koulutustarjonnan kohteista nostetaan esiin verkkokaupan rakentaminen osana digimarkkinointia, kansainvälisen kaupan maakohtaiset erityispiirteet sekä sopimukset. Koulutusten järjestäjille vastaukset saattavat antaa ideoita sisällön suunnitteluun.

Verkostoitumista ei voi liiaksi korostaa mikroyrittäjille. Moni tekee työtä kotitoimistossa, kotiverstaassa tai vastaavassa ja luonnollinen kontaktien niukkuus on haasteena. Pitkään alalla toimineelle tilanne on helpompi, mutta erityisesti uuden yrittäjän on hyödyllistä aktivoitua verkostoitumisen saralla.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.

Vastaukset ovat luottamuksellisia ja niitä käytettiin ainoastaan tilastollisesti muodostamaan kokonaiskuva alueen yritysten näkemyksistä.